Rupesin selaamaan vanhoja Suuri Käsityölehtiä löytääkseni hupparin kaavan. Löysinkin yhden kivan, vaikkei siinä ollutkaan huppua. Mutta löysin muutakin, löysin hauskat farkut, jossa on reisitaskut ja resorivyötärö. Innostuin housuista niin paljon, että päätin tehdä ne vähän niinkuin extrana... Joten suuntasin Eurokankaaseen etsimään sopivaa housukangasta, koska hupparikangas minulla on jo kotona.
Kiertelin ja löysin hauskan petrooliin taittavan ohuen farkkukankaan, lisäksi löysin itselleni hauskan vihreä-valko-oranssiraidallisen collegekankaan.
Tämä kangas oli niin mun juttu, että se oli pakko ostaa... Illalla sitten kehuskelin siskolleni ja serkulleni kangashankintojani ja kerroin, että ei minulla ole vielä selkeää visiota tulevasta tunikasta. Heiltä sainkin idean, että laittaisin kankaan vinoon. Yllytyshullu kun olen....
Vinoraitoja tunikaan, tässä takakappale |
Etukappaleet rypytettynä ja neulattuna yhteen |
Mutta koska tätä raitakangasta jäi yli ja se olemassa oleva hupparikangas on hyvässä jemmassa (kun vaan muistaisin missä), päätinkin tehdä lahjahupparin tästä raitakankaasta.
Etutasku ja taskunsuun kaitaleet |
Nyt sitten vaan odotellaan, että saisin jostain saumurin lainaan, ehkä töistä, niin pääsisin jatkamaan ompelua. Sormet ihan syyhyää....
Edes siementilauksen tekeminen Seemnestä ei huvita, vaikka olen luvannut itselleni, että saan tehdä tilauksen....
Ompeleminen on niitä taitoja, jonka itselleni toivoisin. Lasten ollessa pieniä ompelin heille paljon trikoovaatteita. Into korvasi pitkälti puuttuvan taidon. Itselleni tai muille en kyllä ompeleminen.
VastaaPoistaEsittelehän sitten valmiit työt. Raitakangas on tosi nätti ja tunikaan nappivalinta.
Kyllä olet taitava!!
VastaaPoista