maanantai 6. heinäkuuta 2015

Kukikas Riika

Olemme opiskelukaverini kanssa tehneet kesäretkiä yhdessä jo yli 10 vuotta. Tänä vuonna matkakohteeksi valikoitui Riika. Riikassa olemme käyneet aiemminkin, silloin Viking Line teki muutaman risteilyn sinne. Silloin kävimme kaupunkikierroksella ja näimme kirkon, kirkon, kirkon, kirkon, kirkon ja kirkon... Ei mitään muuta muistikuvaa kuin kirkkoja. Nyt halusimme mennä katsomaan, että onko Riikassa muutakin...

Emme suunnitelleet matkaohjelmaa etukäteen, ainoastaan että kirkot kierrämme kaukaa ;) Kukkaihmisenä innostuin heti lentoasemalla...

Lentokentällä tällaisia asetelmia oli pitkä rivi

Vanha kaupunki oli todella viehättävä paikka. Vanhoja, kunnostettuja rakennuksia...


Riikasta on sanottava, että se on siisti kaupunki. Paljon siistimpi kuin Helsinki, ei roskia, erittäin vähän graffiteja ja paljon kukkaistutuksia. Jokaisella ravintolan terassilla oli kukkia, toisilla enemmän, toisilla vähemmän, mutta kaikissa oli.

Italialaisen ravintolan yksi pieni kukka...


Myös aukioilla ja toreilta löytyi istutuksia...

Kukkatorni

Hauska aaltomainen istutusalue 

Yhdessä ravintolassa saimme jopa kukilla koristellun ruoka-annoksen.



Kauppahalleja ja toria ei voi jättää mainitsematta. Valtavan kokoinen ulkoalue ja 5 zeppelin-hallia täynnä myyjiä ja myytävää... Ja se väkimäärä...

Kameraa en ottanut esille, vaikka kuvattavaa olisi ollut paljonkin. Kukkaostolla myytiin runsaasti tuoksuhernekimppuja ja niitä myös ostettiin paljon. Sattumalta eksyimme myös puutarhapuolelle. Se oli vähän sivussa, mutta kun sinne pääsimme, niin pakkohan se oli kiertää... Petunia-amppelit olivat valtavia, väittäisin niiden halkaisijaksi metriä. Niin isoja olivat. Lisäksi myynnissä oli paljon begonia-amppeleita ja tottakai pelargoneja. Mutta ei erikoisia, vain yhdessä kojussa oli kirjavia. En ostanut mitään, vaikka olin tehnyt suunnitelmia, miten saisin kasveja tuotua lentokoneessa. Mutta sitten lähdimme kiertämään zeppelin-halleja, joista yksi oli pyhitetty lihalle, yksi kalalle... Sieltä löytyi muutama siemenkoju ja niistä en päässyt ohi... Myynnissä oli aivan ihania esikon siemeniä (palloesikkoja, kynttiläesikkoa), pari erilaista samettikukkaa ja sitten vielä oranssia silkkiyrttiä. Esikot ja silkkiyrtti toivottavasti talvehtii täällä, varma en voi olla.

Kaupungissa helle tuntui tukahduttavalta, joten päätimme tehdä junamatkan Jurmalaan. Siellä kun pitäisi olla hieno hiekkaranta ja pitsihuviloita. Ensimmäinen haaste oli löytää oikea juna, koska aikatauluissa ei mainittu Jurmalaa. Lopulta selvisi, että Jurmalan alueella on useita asemia ja valitsimme yhden isoimmista (Majori). Sinne siis, junamatka oli kokemus: liput leimattiin ihan vanhanaikaisesti leimalla, penkit oliva kuin 70-luvun M-junassa (muistan lapsuudesta). Mutta nykyaikaa oli näyttötaulut vaunuissa, joten oli helppo tietää, millä asemalla pitää jäädä pois junassa. Samalla asemalla jäi pois satoja muitakin ihmisiä...

Jurmalan hiekkarantaa

Ihana ranta, oppaiden mukaan sen pituus on yli 30 kilometriä. Sandaalit pois jaloista ja kuumalle hiekalle kävelemään... Ja varpaat piti käydä kastelemassa. Hiukan harmitti, että matkalaukkuun ei tullut laitettua uimapukua, koska Jurmala-visiittiä ei suunniteltu etukäteen. Olisin voinut heittää talviturkkini sinne.

Rannan lisäksi kiertelimme ihailemassa huviloita...



Moderni pitsihuvila
Kauniita rakennuksia ja se tunnelma, se oli kuin jossain etelässä, esim. Kreikassa. Kiireetön, rauhallinen, rento, ei huutavia, öykkäröiviä känniläisiä. Jurmalaan voisin vielä palata, johonkin vanhassa puutalossa sijaitsevaan hotelliin tai pensionaattiin...


Ihana matka, mutta ihana oli palata kotiinkin omia kukkasia hoitamaan ja hemmottelemaan... Niistä myöhemmin lisää...

1 kommentti:

  1. Voi että, on ollut hieno matka. Monenlaista kauneutta!

    VastaaPoista