Ennen ja nyt, osa 1

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut postausta, jossa esittelen tonttini muutoksia kuluneen viiden vuoden aikana.

Muutokset aloitin takapihalta, muokkaamalla nurmikosta kasvimaan...

Kesä 2010

Kesä 2011

Kesä 2014

Takapihan kiviröykkiö

kesä 2010

kesä 2012

Kesä 2013

Kesä 2014

Kesä 2014

Kesä 2015

Takapihan kukkapenkki

Kukkapenkin perustaminen alkanut, kesä 2012

Kesä 2015

Olipa mukava uppoutua vanhoihin kuvatiedostoihin. Löysin hauskoja kuvapareja, vaikka toisaalta olen ottanut todella vähän laajoja yleiskuvia. Osa kuvistani on vielä vankina ulkoisella kovalevyllä, joka ei suostu pelittämään. Toivottavasti löydän jostain jonkun, joka saa kuvani ulos sieltä. Tämä kuvarypäs kertoi vain takapihan muutoksista, etupihalle palaan myöhemmin.

Isänpäivän puuhastelua isän kanssa

Mummin ihanat lehtikaktukset

Meille on muodostunut perinne. Autooni vaihdetaan talvirenkaat isänpäivänä. Isällä on hyvät tilat säilyttää renkaita ja myös hyvät välineet renkaiden vaihtoon. Siis muutakin kuin takakontista löytyvät ristikkoavain ja vempula tunkki. Ja miksi se vaihto pitää tehdä juuri isänpäivänä ? Se on viikonloppu, jolloin olen aina vanhempieni luona.

Joinakin vuosina olen joutunut ajamaan vanhempieni luo jo ennen isänpäivää, kun ensilumi on satanut liian aikaisin. Tämä vuosi oli erityisen jännittävä, toivoin todella kovin, että lunta ei saada ennen isänpäivää, koska vanhempani olivat matkoilla edeltävän viikon. Ei tullut onneksi lunta, mutta tiet olivat aamuisin jäisiä. Rauhallisella ja varoivaisella ajotavalla mustasta jäästä selvittiin.

Nyt minulla on talvirenkaat, nastarenkaat, alla. Eihän se renkaiden vaihto yhtä nopeasti suju kuin formulakilpailuissa, mutta melko nopeasti kuitenkin. Isä irrottaa pultit, minä merkitsen ja vien pois vanhan renkaan ja hän laittaa uuden renkaan paikoilleen. Vielä kiristys ja ilmanpaineiden tarkistaminen ja kaikki on valmista :) Aikaa menee noin 15 minuuttia.

Renkaiden vaihdon jälkeen pyysin isääni toimimaan neuvonantajanani. Olin ostanut uudet tuulilasinpyyhkijänsulat ja ajattelin kokeilla vaihtaa ne itse. Helpommin sanottu kuin tehty... Joo, vanhoissa pyyhkijöissä oli selkeästi merkitty nuolella, että mitä piti tehdä. Pina ja vedä. Tehty, mutta entäpä sitten, koska sulka ei irronnut ? Isi joutui töihin... Hänkin joutui räpläämään kauan ennenkuin saatiin sulka irti. Piti ottaa työkalut apuun, pihdit ja ruuvimeisseli. Ja ohjekirjaakin piti lukea...

Olin ostanut tarvikesulat, en automerkin omia sulkia. Paketissa oli sulan lisäksi 4 erilaista kiinnitysosaa. Niitä sitten pähkäiltiin, että mikä on minun autooni sopiva, koska yksikään ei ollut täsmälleen samanlainen kuin alkuperäinen kiinnitysmekanismi. Yksi näytti sopivimmalta... Mutta varmuutta ei ollut. Käyttöohjeissa oli QR-koodi ja sen takana opasvideo. Katsoimme sen, mutta se ei tuonut yhtään apuja. Kokeilemalla sai isä pyyhkijänsulan kiinnitysosaan ja lopulta pyyhkijän varteen kiinni. Jestas, mikä homma!!! Toinen sulka vaihtui onneksi jo helposti ja nopeasti.

Niin oli mukava ajella kotiin sateisilla, pimeillä ja ruuhkaisilla moottoriteillä, kun märästä tuulilasista näki läpi ja alla oli talvirenkaat.

Kiitos Ihana Isä!!!!

Haastevastauksia

Sain jo kuukausi sitten Betweenilta - Rikkaruohoelämää -blogista ja Maaritilta Garden Of My Dreams -blogista Liebster award -haasteen. Kiitos! Haasteet otin vastaan, mutta vastaaminen on vaan jäänyt. Syytänkö kiireitä, puutarhaa vai jätänkö selittelemättä ? Taidan jättää selittämättä ja yksinkertaisesti vain vastata.

Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi2. Laita palkinto esille blogiisi3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.  

Ensin Betweenin kysymykset:

1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on? 

Päivärutiinini vaihtelee sen mukaan onko työpäivä vai vapaapäivä. Työpäivät kulkevat saman kaavan mukaan, aamuisin ei ole yhtään extra aikaa, mutta ei myöskään kiirettä. Ja työpäivän jälkeen nautitaan pannullinen teetä, ennen mitään muuta. Vapaapäivänä nautiskelen aamusta  teepannullisen ajan ja sitten päätän, mitä rupean tekemään. Vapaapäivinäkin yritän pitää kiinni säännöllisestä ruoka- ja unirytmistä, koska rutiinit sopivat minulle. 

2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ? Kukkia, paljon kukkia :)

3. Polkupyörä, auto vai bussi?Tähän on pakko vastata, että auto. Täällä maalla on huonot bussiyhteydet, joten siksi hylkään sen. Etäisyydet ovat pitkät ja pientareet kapeat, joten pyöräilykin on mahdotonta. Myin pyörän pois vuosi sen jälkeen, kun olin muuttanut tänne maalle.

4. Miksi kirjoitat blogia?Ajattelin aluksi, että kirjoitan itselleni sähköistä päiväkirjaa, johon on helppo lisätä kuvia tekstin lomaan. En edes kuvitellut saavani lukijoita. Ja sillä ajatuksella menen edelleenkin. Minusta on  silti ihanaa, että olen saanut lukijoita ja saan kommentteja. Kiitos niistä :)

5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?Minua kiukuttaa eniten se, että viat korjaantuvat niin hitaasti. Haluaisin nopeammin valmista, jotta voisin keskittyä pihan ylläpitoon. Nyt ylläpito jää valitettavan vähälle, kun koko ajan suunnittelen ja rakennan uutta, hävitän ja kadotan pusikoita ja heinikoita.

Tämä kohta on onneksi jo korjattu, mutta vastaavia riittää...

6. Juttu, josta et luovu? Tähän onkin vaikea vastata. Mistä en luovu ??? Luultavasti sellaista ei ole... Tämä talo ja puutarha ovat minulle todella tärkeitä, mutta silti olen sanonut, että tämä ei ole viimeinen kotini. En minä pysty elämään ja hoitamaan tätä paikkaa vanhana, joten tästäkin on joskus, jollain aikataululla luovuttava. Mutta ei vielä...

7. Paras paikka puutarhassasi? 

Vuosi sitten paras paikka oli pihaterassi, koivujen alla oli mukava istuskella ja lukea tai syödä tai muuten vaan nauttia elämästä kukkia katsellen. Tämä kesä muutti ajatuksiani. Tämän kesän jälkeen taidan ilmoittaa parhaaksi paikaksi kasvihuoneen. Siellä oli ihana istuskella ja ihailla tomaattien kasvua ja pelargonien kukkia sateen ropistessa kattoon.

8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?Käsitöitä, rakastan neulomista, virkkaamista, ompelua.... 

9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?Kaikki nuo ovat tärkeitä, mutta perennat tulevat ykkösenä. Rakastan kukkia, mutta perennat vievät helppohoitoisuudellaan voiton kesäkukista. Myös hyötytarha on tärkeä ja puut ja pensaat, jotka tuovat ryhtiä istutuksiin.

10. Unelmiesi puutarha?

Unelmieni puutarha on englantilaistyyppinen, jossa on erilaisia huoneita. Mutta selkeää esikuvapuutarhaa minulla ei ole. 

11. Mistä tulee blogisi nimi?

Blogini nimi tulee siitä, että olen koko ikäni asunut kaupungissa ja sitten yhtäkkiä muutinkin maalle. Ja kaikenlaisia kommelluksia sitä sattuikin alkuvaiheessa, kun kaupunkilainen taloyhtiönasukki muutti maalle omakotitaloon...

Maaritin kysymykset ja vastaukseni niihin.

1. Itse tehden vai valmista ostaen? 
Jos mahdollista, niin itsetehden. Mutta jos ei ole mahdollista tai aika ei riitä, niin sitten valmista ostaen.

Jotain uutta tulossa, mekko ja huppari...

2. Oletko koira- vai kissaihminen, vai etkö kumpaakaan? 

Tykkään molemmista, mutta pahan koira-allergian takia en uskalla ottaa kissaakaan.

3. Talven harrastuksesi? 

Neulonta ja lukeminen. Mutta ensisijaisesti neulonta. Neulon niin paljon, että perustin jopa yrityksen myydäkseni neuleitani. Aiemmin harrastuksiini on kuulunut myös ammattiyhdistystoiminta, mutta nyt olen luopunut niistä kaikista. Tulossa on vapaavuosi :)

4. Kierrätätkö ja jos kyllä niin mitä? Jaa vinkkisi meille. 

Vähemmän tulee kierrätettyä mitään. Joskus myyn turhia tavaroita kirpputoreilla, mutta siinä kaikki. En ole mikään tuunailija, joten en keksi mitään itse, vaan tarvitsen aina jonkun valmiin mallin.

5. Muokkaatko valokuviasi? Jos kyllä, niin mikä ohjelma on mieluisin.
Yleensä vain rajailen kuvia, en muokkaa niitä sen enempää. Käytössäni on Picasa.

6. Mieluisin matkakohteesi? 

Tykkään kaupunkikohteista, mutta viiteen vuoteen en ole matkustellut. Talo ja puutarha syövät kaiken ylimääräisen, silti Pariisiin haluaisin vielä palata. Joskus, jollain aikataululla...

7. Teetkö käsitöitä? Jos kyllä, niin mitä? 

Pääasiassa neulon. Tällä hetkellä olen innostunut tekemään kirjoneulesukkia, viime vuonna neuloin hartiahuiveja.

8. Ostatko mieluummin edullista vai satsaako kalliimpaan? 

Olen ruvennut satsaamaan laadukkaampaan ja kalliimpaan, koska teen hankintoja hyvin vähän. Ostan myös kirpputoreilta edullisesti, mutta laadukasta ja hyväkuntoista vaatetta.

9. Hauskin lapsuusmuistosi? 

Hmm, taitaa olla sitä aikaa, kun olin alle kymmenenvuotias ja kävimme isän sedän maatilalla. Minun oli aina päästävä mukaan navettaan pikkukarjakoksi, vaikka en siellä mitään tehnytkään. Mutta jotenkin se vaan oli kaupunkilaistytöstä niin mielenkiintoista.

10. Juhlitko syntymäpäiviäsi? 

Yleensä juhlin pienessä mittakaavassa (vanhempani + isoäiti sekä muutama ystävä). Tänä vuonna, kun tuli pyöreitä vuosia täyteen, vähän isommin eli suvun voimin (meillä on pieni suku)

11. Mikä on lempiruokasi? 

Parhaita ruokia ovat äitin tekemät pappilanpata (peruna-jauhelihapata) ja läskisoosi. Itse en ole koskaan onnistunut tekemään yhtä hyvää. Itsetehdyistä ruuista lempparini on kukkoa viinissä.

Tämä haastetunnustus on kiertänyt jo niin paljon, että katkaisen sen omalta osaltani tähän eli en haasta ketään. Oli mukavaa vastailla Betweenin ja Maaritin kysymyksiin ja on ollut virkistävää lukea muista blogeista vastauksia :) 

Lämmintä marraskuun jatkoa ja hyviä puutarhakelejä !!!!!
 

Ei huvita!!!!

Nyt ei oikein huvita mikään, myönnän, minuun on iskenyt taas kerran syysväsymys. Joten istun illalla sohvan nurkassa ja neulon. Tietokone on auki, facebook tai joku tv-kanava. Tai sitten luen harlekiineja. Rentouttavaa, kun ei tarvitse ajatella mitään... Joo, ihanaa, mutta koko ajan takaraivossa takoo, että se ja se asia on vielä tekemättä ulkona ja sisällä.

Viime viikonloppuna tuli tehtyä paljonkin, kun vanhempani olivat täällä. Tämän viikonlopun olen viettänyt laiskotellen. En tee mitään, en, en ja en.

Eilen oli pyhäinpäivä. Perinteisiin kuuluu käydä hautausmaalla kävelyllä, siellä on niin kaunista kynttilöiden loisteessa. Ystäväni kanssa kiertelimme ja ihastelimme, sytytin kynttilän muistelupaikalla, koska omat isovanhempani on haudattu muualle. Yllättäen törmäsimme isoon ryhmään hautausmaalla, hetken ihmettelimme heitä ennenkuin meille selvisi, että läheisen pakolaisten vastaanottokeskuksen väki oli myös hautausmaakierroksella. Hienoa, että heidät tutustutetaan meidän perinteisiimme. Uskon, että tuo kävely oli heillekin vaikuttava kokemus.

Tänään laiskottelu jatkui, vaikka aamulla vielä suunnittelinkin päivän töitä. Meni pitkälle iltapäivään ennenkuin jaksoin nousta sohvalta. Mutta kun pääsin ylös, niin tarmoa riittikin uskomattoman paljon. Ensin kävin hoitamassa pelargoneja ja verenpisaroita saunamökissä. Revin kaikki kukat pois pelargoneista, jotta he talvehtisivat paremmin, kastelin, lisäsin valoa, vähensin lämpöä jne...

Sitten kasvihuoneeseen... Siellä oli kaikki tomaatintaimet vielä riippumassa tukilangoissaan. Ne revin irti ja kannoin kompostiin. Homeisia ja mätiä maahan pudonneita tomaatteja keräilin lattialta, harjasin ylimääräisiä multia lattialta... Seuraavaksi pitäisi pestä seinät ja katto sisäpuolelta, että saan kaikki homekasvustot sieltä tapettua, mutta oli jo liian hämärää. Huomenna tai joskus sitten se....
Harmittaa, että lähdin niin myöhään ulos, että homma jäi kesken :(

No, sisälläkin riittää puuhaa. Syyskuusta asti olen suunnitellut, että pitäisi verenpisaroiden ja pelargonien pistokkaat siirtää kissanhiekasta multaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Josko nyt... Ensin pitää tehdä oma multaseos: puutarhamultaa, taimimultaa ja perliittiä sekaisin, ettei tule liian ravinteikasta multaa pienokaisille. Ja perliittiä sekaan, jotta multa pysyy ilmavana.

Yllättävän hyvin olivat pistokkaat juurtuneet kissanhiekassa. Vain muutama pistokas oli kuollut. Samalla tuli tarkistettua muutkin pistokasjuurrutukset. Kokeilin ottaa sinisalviasta pistokkaita, vaikka emot olivat jo aika entisiä. Iloinen yllätys oli, kun muutamassa pistokkaassa näkyy uutta kasvua. Otin minä siemeniäkin talteen, mutta pistokaslisäys tuottaa suurempia kasveja.

Sinisalvia ja lehtikaktuksen nuppu

Ihan yhtä myöhään otin lumihiutaleesta pistokkaita. Kahdestakymmenestä pistokkaasta viidessä näyttäisi olevan uutta kasvua :) Näitä en sentään vielä siirtänyt multaan, saavat odottaa seuraavaa tarmonpuuskaa...

Tänään on alkanut marraskuu. Vajaa 2 kuukautta ja sitten voi jo aloittaa kevätkylvöt. Siihen mennessä on jostain löydettävä lisäenergiaa...

Suklaan maistelua

Olen ollut viinimaisteluissa, olen maistellut suklaata ja viinejä, mutta tänään pääsin maistelemaan erilaisia suklaita Porvoossa Petris Chocolate Roomissa. Vesi herahti heti kielelle, kun pääsi pöytään istumaan. Jokaiselle oli katettu lautasellinen erilaisia suklaita...

Lautasellinen suklaata

Ensin maisteltiin vasemmanpuoleisesta lusikasta kaakaovoita, sitten lusikoiden välistä kaakaomassaa ja oikeanpuoleisesta lusikasta kaakaorouhetta, joka sisältää sekä kaakaovoita että kaakaomassaa.  Eivät vakuuttaneet ja suurin osa jäi syömättä.

Ja sitten suklaita: valkosuklaata, maitosuklaata (molempia oli yhtä laatua) ja sitten neljää erilaista tummaa suklaata. Ei yhtään kitkerää, vaan pehmeän hapokasta, NAM!!!! Viime keväänä kun olin jodittomalla ruokavaliolla ja melkein kaikki oli kiellettyä, söin paljon tummaa suklaata. Maistelin eri merkkejä, mutta oikein hyvää en löytänyt yhtään. Ajattelin silloin, että tumma suklaa ei ole mun juttuni, mutta tänään sain maistaa todella hyvää tummaa suklaata.

Meille kerrottiin suklaan valmistuksesta ihan kaakaopuun kasvatuksesta lähtien. Pöydissä kiersi ensin kokonainen kuivattu kaakaohedelmä, samoin puolitettu hedelmä, jossa näkyi kaakaopavut (siemenet, joista kaakao valmistetaan). Lisäksi opimme erilaisia suklaalajikkeita (espanjantaitoni  on sen verran heikko, että en toista niitä täällä)

Puolikas kaakaohedelmä

Eri suklaalaatujen lisäksi saimme maistaa yrityksen valmistamia suklaapraliineja. Jokaiseen praliiniin oli käytetty erilaista suklaata. Tastinglautaselta löytyi valkosuklaa-passionpraliini, mustaherukkapraliini, sitruunapraliini, tryffeli ja vadelmapraliini. Suosikkejani olivat valkosuklaa-passion, mustaherukka ja sitruuna. Näiden lisäksi ostin kotiinviemisiksi lakristan-, veriappelsiinin-, mustikan- ja shamppanjanmakuiset praliinit. Niillä herkutellaan pyhäinpäivänä, ja niiden sisältämät kalorit kulutetaan perinteisellä hautausmaakävelyllä.

Mukavaa tulevaa pyhäinpäivää!!!!

p.s. Sain tänään tietää, että edellisen postauksen ennen-kuva ei näy muille, joten laitan kuvaparin myöhemmin uudelleen.

Talviaika

Viime yönä se taas alkoi, talviaika. Vielä ei oikein haluaisi, että talvi tulisi. Niin paljon on ulkona vielä tehtävää. Tämä viikonloppu minun piti viettää vanhempieni luona, kun en lomaviikolla heille mahtunut. Tiistaina sain puhelinsoiton vanhemmiltani, että sopisko, jo he tulisivatkin tänne. Tottakai sopi, varsinkin kun olin jo heitä hiukan odotellut, tai ainakin syntymäpäivälahjaani. Äitini päätti muutama vuosi sitten, että minä tarvitsen roskakatoksen ja hän lupasi ostaa sellaisen synttärilahjaksi. Lahjan hankkiminen tuottikin ongelmia, koska roska-astiani on normaalia isompi eli 360 litrainen lajitteluroskis. Kaikki valmiit olivat pienille 240 litraisille tai sitten sellainille valtaville laatikoille. Niinpä he sitten teetättivät sellaisen...

Naapurin avustuksella siirsimme sen peräkärrystä paikoilleen kivituhkapedin päälle. Sen jälkeen isäni naputteli huopakaton paikoilleen ja me äitini kanssa sivelimme katoksen puunsuoja-aineella. Ensi kesänä katos saa kauniin punavalkoisen maalipinnan ja kukkalaatikot sivuilleen. Hieno lahja, kiitos Äiti ja Isi!!!

Viikonlopun aikana ehdin paljon muutakin... Irrotimme ja puhdistimme äitin kanssa papusalot ja vein ne varastoon odottamaan ensi kesää. Räystäskourut sain vihdoinkin tyhjennettyä koivunlehdistä ja linnunpesistä...

Ja ihan viimeiseksi vanhempieni jo lähdettyä pesin taas yhden satsin ruukkuja. Näin syksyllä sitä tuskailee, että miksi ihmisellä pitää olla niin paljon kukkaruukkuja pihalla. Keväällä nämä tuskailut on jo unohtanut ja innolla suunnittelee uusia istutuksia ja taas seuraavana syksynä kiroilee.

Vielä jäi yksi satsi pestävää, sitten on ruukut pesty. Syystöistä on tämän jälkeen enää jäljellä kasvihuoneen siivous ja pesu. Sitten voin käpertyä talviunille ja ruveta suunnittelemaan ensi kevään kylvöjä ja istutuksia...

Eilen illalla juhlimme vanhempieni kanssa minun ja taloni 5-vuotista yhteistä taivalta. Merkkipäivään on vielä viikko aikaa, mutta halusin juhlia merkkipäivää yhdessä vanhempieni kanssa, koska he ovat auttaneet minua niin paljon.

Takapiha kesältä 2011

Sama kohta kesältä 2014, kuvattu toisesta suunnasta

Olipa hauska etsiä kuvapareja, taidanpa jatkaa niiden etsimistä talvella...

Syysloma

Pimeyden torjuntaa pihalla

Syysloma on ohi... Sainko mitään aikaan, sain :) Vieraita oli koko viikko: ensin sisareni 5 lapsen kanssa ja heidän jälkeensä ystäväni kahden lapsen kanssa. Lapset olivat ihanan auttavaisia, sisareni lapset haravoivat pihalta lehtiä kasoihin, lastasivat niitä kottikärryyn ja lopuksi minä kärräsin kottikärryn lapsineen kompostiin. Meillä kaikilla oli hauskaa :)

Ystäväni lapset puolestaan innostuivat siistimään metsänpohjaa risuista. Kivaa se oli, koska risut sai heittää nuotioon. Oli aivan oivallinen keli (kostea ja tyyni) polttaa vanhat risukasat pois.

Yllättävän paljon risuja löytyikin, tuli paloi kahtena päivänä...  Lisää risuja tulee, kunhan saan isäni puunkaatohommiin talvella...

Vaikka lapset olivat innokkaita haravoimaan, niin riitti sitä siivottavaa minullekin. Minä en koskenut haravaan, vaan otin uuden melunaiheuttajan käyttöön...

Välillä käytin laitetta imurina, nurkissa, talon vierellä, muotopuutarhassa. Imurina laite oli todella hidas ja painava. Isoilla alueilla käytin laitetta puhaltimena ja silloin työskentely oli nopeaa. Vaikka vahinkojakin sattui... Eli puhalsin lehtiä vasta siivotulle alueelle, mutta oppia ikä kaikki. Ensimmäistä kertaa tätä tein...

Haastetta puhaltamiseen toi sähköjohto. Halusin sähkökäyttöisen, koska en luota akkujen kestoon, enkä toisaalta halunnut moottorikäyttöistä, jota en välttämättä saisi käyntiin. Täydellinen Bosch ei ole, mutta tulen toimeen. Parempi se silti on, jos vertaa haravaan.

Sisareni kanssa sisustimme hiukan kotiani... Hän oli ostanut minulle portin. Aiemmin portailla on pidetty patjaa esteenä, välillä tavararöykkiöitä, mutta nyt sitten on oikea lapsiportti... Yhdessä me asensimme tämän seinään kiinni. Vastakappale siitä puuttuu, koska se pitäisi kiinnittää kiviseinään. Siihen meidän taitomme eivät riittäneet, joten jäämme odottamaan apua. Aika hyvin portti toimi näinkin. Vain kerran 1½-vuotias sai portin auki ja pääsi portaisiin.

Enää ei pihalla ole kukkijoita, pakkanen vei loput, mutta syysleimu vaan jaksaa kukkia. Kyllä sen kukista näkee, että hän on saanut vähän kylmää... Mutta jaksaa silti vielä kukkia.

Juhlintaa, vielä kerran

On aika juhlia, vieläkin... Pääjuhla oli jo elokuussa, mutta ystävien kanssa halusin juhlia erikseen. En halunnut kutsua kaikkia kerralla ja sitten sukkuloida vierasjoukosta toiseen kovalla kiireellä. Ei, halusin nauttia kaikkien seurasta mahdollisimman pitkään. Mutta miksi näin pitkä väli ? No, tämä väli johtuu kummilapsistani. Minulla on 3 alaikäistä kummilasta, jotka kaikki ovat syntyneet syyskuussa ja jokaisen synttärit osuvat eri viikonlopulle ja kaikissa juhlissa on kummin oltava paikalla. Se yksi viikonloppu jäi vapaaksi, mutta silloin oli pakko vetää henkeä ja rentoutua (ja siirtää kasveja, kitkeä eli tehdä puutarhahommia ja oli siihen vielä yksi ammattiyhdistysmenokin sovittu).

Lahjaksi saatu orkidea

Niinpä vasta nyt oli sopiva hetki juhlia ystävien kanssa. Minulla oli myös aikaa miettiä ruokalistaa, koska sen suunnittelu on todella haastavaa: ei mantelia, ei pähkinää, ei raakaa sipulia, ei äyriäisiä, ei tilliä, ei kalaa (lohi sallittua), ei tehotuotettua lihaa, ei korianteria. Olikohan siinä jo kaikki rajoitteet ? Eli haastetta riitti ruokalistan suunnittelussa. Alkupalaksi päätin tarjoilla tapaksia periaatteella jokaiselle jotakin: silakkacevitseä, katkarapumössöä, hunajamelonia (itse kasvatettu) ja serranonkinkkua, sienisalaattia, täytettyjä minipaprikoita sekä broileripiiraita.

Alkupalapöytä

Paprikat olivat myös itsekasvattamiani, siemenet ovat ihan kaupan makeista minipaprikoista. Eivät siis ole chilejä, vaikka näyttävätkin sellaisilta.

Täytetyt paprikat

Pääruuaksi tarjoilin kaikille sopivaa punajuuri-fetapastaa. Siitä ei ole kuvaa, koska ruuan väri oli hiukan epämääräinen. Punajuurella saa kauniinvärisen ruuan, mutta minä käytin pääasiassa raitajuurta, joten ruuan väri oli hiukan epämääräinen, ei mitenkään houkutteleva.

Jälkiruuan suunnittelu olikin vaikeaa. Halusin tarjoilla omenaa ja suklaata. Omena ei tietenkään ollut omasta puusta, koska kaikki omat omenat olivat pihlajanmarjakoin vaurioittamia ja mätänivät puuhun. Ohjeita näillä raaka-aineehdoilla oli hyvin vähän, mutta onneksi yksi kiinnostava löytyi, omena-valkosuklaawokki. Oli muuten taivaallista...

Ystäviltäni sain ihania lahjoja: Shampanjaa aikuiselle naiselle, puutarhaliikkeen lahjakortin ja puisen itsetehdyn leikkuulaudan.

Ystävät ovat ihania, mutta liekö minulle tullut neljänkympin kriisi, koska olen ruvennut miettimään tosissani kumppanin hankkimista. Olen jopa harkinnut liittyväni johonkin netissä olevaan treffipalveluun. Vielä en ole rekisteröitynyt, mutta olen jo lukenut liittymisehtoja. Olenko jo epätöivoinen, kun ei se unelmien prinssi löydäkään minua kotoa ? Onkohan minulla tarpeeksi rohkeutta luoda itselleni profiili johonkin deittipalveluun. Paljon pohdiskeltavaa tulevalle viikolle... Ja kitkettävää ja siivottavaa ja ....

Lokakuu jo...

Voi ei, ihan hirvittää, että nyt ollaan jo lokakuussa. Kesä on totaalisesti ohi, ensimmäiset yöpakkaset lähestyvät :(

kesäpäivänhattu ja daalia

Onneksi nyt alkaa piha olemaan valmis talven tuloon. Tänään kannoin viimeiset säilytettävät kesäkukat sisälle. Kyllä tuli saunamökkiin ahdasta, kun reilu 50 pelargonia, 10 verenpisaraa, 3 begoniaa, 2 pasuunakukkaa (1 on vielä tuulikaapissa), 1 keijunmekko, 1 sinisarja ja 2 lumihiutaletta odottaa tulevaa kesää. Nyt vaan toivotaan, että saan pidettyä kaikki hengissä. Siis etten kastele heitä liikaa, ainakin viime talvena se oli suurin virheeni. Toin minä muutaman talvetettavan ihan sisälle asti, huoneenlämpöön. Täällä talvehtivat riippa- ja tuoksupelargonit, ja tietenkin kaikki syksyn verenpisara- ja pelargonipistokkaat. Voi olla, että keväällä täällä on taas ahdasta... Mutta se on sen ajan murhe.

Taimien kanniskeluun ja siistimiseen on mennyt yllättävän paljon aikaa. Sen lisäksi olen korjannut viimeisiä herkkuja kasvatuslaatikoista. Tänään kiipeilin tikapuilla ja korjasin papusatoa. Vielä elokuussa epäilin sadon jäävän ihan nollaan, mutta ei 'Blauhilde' pettänytkään. Nyt sain jo toisen ämpärillisen papuja eli yhteensä 20 litraa. Kyllä aikaisempina vuosina on tullut enemmän satoa, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.

Joku muukin tykkää päivänsilmästä

Spagettikurpitsat jätin vielä maahan, mutta huomenna ne on poimittava, jos maanantain ja tiistain välisenä yönä on luvassa ensimmäiset pakkasasteet. Samoin tomaatit pitää poimia sisälle kypsymään ja siinähän se vihannessato sitten taitaakin olla. Juureksista punajuuret pitää nostaa ylös, ne eivät kestä pakkasia. Pari kiloa nostin jo ja tein herkkuani punajuuri-jauhelihavuokaa. Ohjeen löysin joskus vuosia sitten Me-lehdestä. Nyt tein niin ison annoksen, että sain sitä pakastimeen.

Sadonkorjuun ja talvisäilöön viennin lisäksi olen jatkanut ruukkujen pesu-urakkaa. Pari kertaa kesällä tiskailin niitä ja nyt olen kahtena päivänä pessyt ja vielä niitä riittää. Tiskatessa miettii, että oikeastiko minä olen kylvänyt näin paljon kaikkea, mutta olen minä myös saanut kesällä nauttia runsaasta kukkaloistosta. Eli valitus seis ja tiskaamaan purkkeja ensi kevääksi...

Lauantaina käväisin kaupungissa ostamassa itselleni apulaisen pihansiivoukseen eli lehtipuhaltimen. Vielä se laatikossa, mutta tarvetta sille on. Pihassani on niin paljon sepelipintaa, että haravointi on vaikeaa. Tai saa sepelit haravoitua lehtien kanssa samaan kasaan, mutta minä haluaisin pitää sepelit paikoillaan... Kerrottakoon siitä myöhemmin lisää, kunhan kaikki lehdet putoavat puista ja otan puhaltimen käyttöön. Samalla reissulla ostin myös muutaman kanervan ja vaihdoin saunamökin kukkalaatikkoon jo syksyisen istutuksen. Hopealehdet olen itse kasvattanut siemenestä.

Syysistutus ja taustalla pasuunakukkia

Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, että yksi päivänliljoistani on aloittamassa kukintaa vielä lokakuussa. Tämä kasvi on ostettu juurakkona ja istutettu paikalleen toukokuussa 2014. Ja nyt siis aloittamassa ensimmäistä kukintaa. Toivottavasti kukka ehtii avautua ennen pakkasia, jotta saisin selville hänen nimensä. Ostin nimittäin 3 juurakkoa, mutta en muista kenet mihinkin istutin. Pussit on tallessa, joten kukan perusteella pystyn tunnistamaan lajikkeen.

Kehäkukat jaksavat edelleen kukkia. Ovat ihania aurinkoja ruskeiden koivunlehtien seassa.