keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Onneksi on puutarha....

Tänään harmitti, harmitti oikein todella... Eli alkuun tulee ärsytysvuodatusta, hyppää yli, jos et halua lukea.

Syön lääkkeitä, olen syönyt niitä jo kahdeksan vuoden ajan, joka päivä lopun ikääni. Lääkkeeni eivät ole kalliita, mutta minulla on niihin täyskorvattavuus eli olen maksanut niistä ainoastaan sen 3 euron omavastuun. Vuoden alussa tuli voimaan uusi lisäomavastuu, joten maksan tästä eteenpäin lääkkeistäni täyden hinnan, ellen sairasta muuten ja saa lisälääkkeitä. Tämä tarkoittaa prosentteina yli 300 % nousua lääkekustannuksissa. Että kiitos!!!

Ja toinen asia, joka minua ärsyttää erityisesti, on Kelan määräämä aikaraja lääkkeiden saamiselle. Apteekki saa myydä minulle uuden annoksen lääkkeitä vasta, kun jäljellä on ainoastaan kahden viikon lääkkeet. Kun hain edellisen kerran lääkkeitä, farmaseutti laski, että saan uuden annoksen vielä vanhalla reseptillä, joka siis vanhenee huomenna 19.5. Mutta tänään apteekissa laskivatkin, että saan lääkkeitä vasta 20.5, jolloin resepti ei ole enää voimassa. Eli minulle ei myyty lääkkeitä :(

Joten huomenna aamulla rupean sitten soittamaan sairaalaan, että koskas minulla onkaan se syöpäkontrolli, että saisin samalla uuden lääkereseptin. Niin ja soittoaika, se alkaa klo 8.15 ja työpäiväni 8.20. Eli viidessä minuutissa pitäisi tämä asia saada hoidettua... Että mua ärsyttää!!!!

Mutta onneksi on puutarha, jossa voi purkaa ärsytystään... Työpäivän jälkeen join pannullisen teetä ja sitten lähdin jatkamaan mansikkamaaprojektia. Eilen maalasin laatikon toiseen kertaan, joten tänään laitoin muovit laatikon reunoille ja rupesin täyttämään laatikkoa mullalla. Siinä hommassa unohtuu kyllä ärsytykset, kun lapioi ja kärrää multaa... 10 kottikärryllistä

Mansikkamaa, osa 1/3
Mansikantaimet kaivoin ylös vanhasta penkistä. Niitä oli hoidettu sen verran huonosti, että uusia taimia oli paljon... Kaikki eivät mahtuneet tähän laatikkoon, joten loput odottavat osaa 2/3. Sitä ruvetaan rakentamaan huomenna...

Uusi ja vanha mansikkamaa
Ja kaikesta huolimmatta oli muutamassa taimessa jo nuppuja. Saatan siis saada maistiaisia omasta maasta :)


Mansikan taimet eivät riitä enää osaan 3/3, joten taimia on hankittava lisää. Siskoni suositteli Bonjo tai Bonjour -lajikkeita. Katsotaan, löydänkö niitä mistään, vai pitääkö tyytyä perinteisiin lajikkeisiin Polkaan, Jonsokiin tai Senga Senganaan...


7 kommenttia:

  1. Voi harmitus :( Toivottavasti saat huomenna asian hoidettua. Onneksi on puutarha ja sen parantava voima. Mahtava mansikkamaa sinulla tulossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, puutarhassa on mukava purkaa päivän ärsytyksiä :) Ja onneksi asiat hoituivat :)

      Poista
  2. Kyllähän sairaita tai muuten vaan heikossa asemassa jaksetaan kurittaa, tuskin kukaan on itse valinnut lääkkeiden syönnin loppuelämäkseen :( ymmärrän hyvin miten paljon nuo muutokset suututtaa, meillä tosin saatiin vielä huokaista helpotuksesta kun muutokset ei koskenut lapsia. Onneksi sinulla on kaunis puutarha, missä puuhata, se on kyllä parasta terapiaa!

    VastaaPoista
  3. Onneksi ei ole diabetesta, muuten harmittaisi mikäli mahdollista vieläkin enemmän. Mulla kukkii ahomansikka runsaana sisääntulotiellä (voikukkien, akileijojen, siankärsämöiden, suopayrttien ym. joukossa) kun en ole kitkenyt tietä. Et haluaisi taimia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiedä, onko taudilla merkitystä, aina harmittaa yhtä paljon, mutta kuolemaksi se ei ole diabetikollakaan. Nyt asia on hoidossa :) Kiitos, mutta ahomansikkaa löytyy ihan omasta takaa

      Poista
  4. No, huh-huh! Hintojen nousuun alkaa turtua... Ikävä kyllä!
    Tuo aikarajahommeli on kaiken huippu taas..! Entä jos vaikkapa on lähdössä reissuun ja tarvitsisi oikeasti saada se lääkesatsi mukaan?

    Onneksi on puutarha. Sen terapeuttisen vaikutuksen on saanut taas onnellisesti huomata, kun on päässyt vähän kukkapenkkejä tonkimaan. :)

    VastaaPoista