maanantai 30. joulukuuta 2013

Moottorisahasta ja sahauksesta

Oskarin aiheuttaman tuhon jälkeen päätin kirjoittaa joulupukille, että tarvitsisin moottorisahan. Päätin kuitenkin säästää joulupukkia ja hankkia sen itse. Haluan sähkösahan, koska sen saan varmasti käyntiin. Polttomoottorisaha on vaikea käyntiinvedettävä pitkän seisokin jälkeen, ruohonleikkuri on samanlainen ongelmakapistus. Akkusaha olisi vielä parempi, mutta niiden toimintakykyisyys ei ole tarpeeksi pitkä ja hintaakin on aika paljon. Ja moottorisahaa tarvitsen vain piha-alueella puiden pätkimiseen, en aio ruveta metsuriksi. Ne hommat jätän suosiolla kokeneemmalle eli isälleni.

Mutta minkä merkkinen sähkösaha, millaiset tehot, entä terälevyn pituus... Vaikea valita, onneksi isäni lähetti muutaman TM rakennusmaailman testin, jotain tietoja löytyi myös moottorisaha.net sivustolta. Päädyin Makitan sähkösahaan, koska se sai testeissä hyviä arvioita ja sellaisen saa tämän kaupungin rautakaupasta. Nettikaupoista olisi saanut minkä merkkisen sahan vain, mutta halusin keskustella myyjän kanssa sahasta ja saada pientä käyttöopastusta. Siis toivoin saavani rautakaupasta palvelua...

Niinpä marssin korkokengissäni paikalliseen rautakauppan (siihen samaan, jonka jossain edellisessä postauksessa haukuin). Löysin moottorisahat, tutkin niitä asiantuntevasti, kokeilin kädessä ja lähdin palvelutiskille etsimään myyjää. Myyjä olikin paikalla, mutta "Minä en tiedä niistä mitään, en ole tältä osastolta". Vähän rupesi taas kierrokset nousemaan, mutta myyjä yllättikin positiivisesti jatkamalla: "Mutta minä voin hakea sellaisen henkilön, joka tietää niistä." Ja niin hän hakikin myyjän, joka todella tiesi moottorisahoista. Vau. Myyjällä oli myös huoli minusta, koska hän ihmeissään kyseli, että aionko ihan yksin ja kenenkään opettamatta ruveta käyttämään moottorisahaa. Niinpä lupasin, että isäni antaa minulle käyttökoulutuksen. Kaupat syntyivät ja moottorisahan lisäksi mukaani lähti teräketjuöljyä ja viilasarja teroitusta varten.

Siinä se nyt on, moottorisahani
Ennenkuin voin ruveta tositoimiin sahani kanssa, on hankittava turvavarusteet. Kuulosuojaimet löytyy jo, samoin suojalasit. Visiiri olisi parempi suoja kasvoille, sellaisen hankin myöhemmin. Viiltosuojahousut, niitä löytyy monestakin paikasta, mutta kaikki miesten mallia. Ja niissä on tilaa väärissä kohdissa. Ainoastaan yhdestä paikasta  löytyi naisten viiltosuojahousuja, joten sieltä ne piti tilata. Turvasaappaat vielä tarvitsen, mutta ne hankin myöhemmin. Jos sattuu onnettomuus ja sahaan varpaitani, niin vanhinko ei ole kuitenkaan hengenvaarallinen. Kaikkea en yksinkertaisesti pysty hankkimaan kerralla!!!

Isäni etsi minulle kirjalliseksi oppimateriaaliksi netistä Husqvarnan moottorisahausoppaan. Siellä oli asiallista tekstiä sekä videoita. Erityisen tärkeää oli kuulemma opetella kohta 5 eli takapotkun välttäminen. Hyvä sivusto!!! Tärkeää oli oppia, kummalta puolelta (ylä vai ala) runkoa sahataan poikki, ettei saha jumitu kiinni.

Heti joulun jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä pienessä tihkusateessa lähdimme isäni kanssa testaamaan sahaani. Ensin teräketjuöljyt tankkiin ja sitten pääsin sahaamaan lankkua puolen metrin pätkiksi isäni tarkan valvonnan alaisena. Ja hyvin sujui... Harmi vaan, että lankkua oli niin vähän...

Kotona halusin heti käydä käsiksi Oskarin kaatamaan kuuseen...

Tähän oli jääty... Kuvan ottamisen jälkeen olen karsinut muutaman oksan vesurilla pois, niin että autolla pääsi ajamaan.

Olin ajatellut päästä helpolla ja pätkiä kuusen metrin pätkiksi, mutta isä sanoikin, että se pitää pätkiä heti noin 30 senttisiksi. Ja leikkauspinnat pitää olla suoria, jotta halkaiseminen on helpompaa... Ja eikun yrittämään... Ensimmäinen pätkä sahattu ja minulla oli jo hiki. Viiltosuojahousut hiostavat ja moottorisahakin painaa, taidan olla huonossa kunnossa. Mutta sinnikkäästi jatkan... Yhdeksäs pölli irtoaa jo melko suoralla sahauksella :) Mutta mitä lähemmäs tyveä pääsen, sitä hankalammaksi sahaus muuttuu, koska terälevy on liian lyhyt. Onneksi ohjeissa oli, miten sellaisessa tilanteessa pitää toimia. Onnistun sahaamaan pöllejä lisää, mutta enää sahauskohta ei ole suora, ylä- ja alasahauskohta eivät tahdo kohdata, mutta poikki runko menee. Viimeisen sahauksen jätän kesken, se muodostui niin hankalaksi, hoitakoon ammattilainen sen!!!!

Pätkitty runko

Vielä pitää pöllit halkaista ja pinota kuivumaan, viedä oksat polttokasaan ja siivota paikat. Mutta minä onnistuin, enkä vahingoittanut itseäni.

3 kommenttia:

  1. Hyvä, Kaupunkilaistyttö! Upea suoritus!

    VastaaPoista
  2. Hienoa! Enpä uskalla tarttua moottorisahaan. Mies on entinen metsuri, niin sahailee kyllä puut toistaiseksi ;) oppinut oo kyllä varomaan kun puita kaadetaan, varsinkin jos ovat kallellaan ja tuulee toiseen suuntaan.
    Oikein hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  3. Hyvä, kyllä nainen osaa, jos vain tahtoo!!!
    Kiitos mukavasta blogivuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!

    VastaaPoista